Kuinka valita toimiva internet-sivujen ylläpitopalvelu?

”Jos et ole internetissä, et ole olemassa”. Tämä lausahdus kuvastaa hyvin nykypäivää. Kuluttajat etsivät printtilehtien sijaan tietoa yhä enenevissä määrin internetistä ja viettävät aikaa erilaisten medioiden parissa päivässä useita tunteja. Jos ihmiset haluaa tehokkaasti tavoittaa, täytyy yritystenkin toimia ketterästi internetissä. Yrityksen kotisivut on aivan ensimmäinen internetiin liittyvä asia, joka jokaisella yrityksellä tulisi olla kunnossa. Jos ihmiset törmäävät yrityksen tuotteisiin tai palveluihin, he suuntaavat kiinnostuessaan etsimään lisää tietoa yleensä ensimmäiseksi kotisivuilta. Jos kotisivuja ei ole, voi kiinnostus yritystä ja sen tuotteita tai palveluita kohtaan lopahtaa saman tien. Kotisivujen perustaminen voi tuntua suuritöiselle ja hankalalle. Onneksi sivuja ei ole pakko loihtia itse. Mistä sitten löytää toimivan internet-sivujen ylläpitopalvelun eli webhotellin? Mitä ylläpitopalvelun valinnassa tulee ottaa huomioon? Ensin kannattaa huomioida kaksi käytännön asiaa: budjetti ja lähdekoodin muoto.

Internet-palveluntarjoajia löytyy ympäri maailmaa

Kaikki lähtee liikkeelle budjetista

Aivan ensimmäinen asia, jota kannattaa miettiä, on budjetti. Kuinka paljon olet valmis satsaamaan internet-sivuihin? Internet-sivut on mahdollista luoda ilmaiseksi esimerkiksi WordPress-pohjalle, mutta näin ollen kotisivut ovat hyvin pelkistetyt ja persoonattomat. Jo muutaman tuhannen euron panostuksella kotisivuista saa jo paljon persoonallisemmat ja monikäyttöisemmät. Ylläpitopalveluiden hinnoitteluissa on suuria eroja, joten pieni hintavertailu palkitaan.

Avoimeen vai suljettuun lähdekoodiin perustuvat sivut?

Ennen internet-sivujen ylläpitopalvelun valintaa kannattaa budjetin lisäksi pohtia myös sitä, haluaako avoimeen vai suljettuun lähdekoodiin perustuvat sivut. Yksinkertaisesti sanottuna suljetun lähdekoodin sivussa on kyse siitä, että ylläpitopalvelu luo sisällönhallintajärjestelmän itse. Käytössä ei siis ole mikään valmis paketti, kuten avoimeen lähdekoodiin perustuvissa sivustoissa. Näissä molemmissa vaihtoehdoissa on sekä plussansa että miinuksensa, joihin kannattaa tutustua ajan kanssa. Esimerkiksi suljettua lähdekoodia ei pysty itse muokkaamaan ja asiakas omistaa vain käyttölisenssin sivustolle, ei itse ohjelmistoa. Avoimeen lähdekoodiin perustuva sivu taasen on aidosti oma ja sitä voi muokata haluamansalaiseksi. Riskinä on kuitenkin, että muokkaa sivun ”pilalle” eli sotkee esimerkiksi sivujen koodauksen tekemillään muutoksilla.

Nyt kun tuleviin kotisivuihin liittyviä käytännönasioita on pohdittu, voidaan siirtyä miettimään tarkemmin ylläpitopalvelua. Itse palvelun tarjoajan valinnassa huomioitavia seikkoja ovat esimerkiksi referenssit, hakukoneoptimoinnin huomioiminen, sosiaalinen media ja tietoturva.

Referenssit

Jos et tiedä mistä aloittaa hyvän ylläpitopalvelun etsimistä, kannattaa kysyä mielipiteitä rohkeasti kavereilta tai suunnata lukemaan internetin keskustelupalstoja. Voit lisäksi käydä katsomassa internet-sivustojen ylläpitopalveluita tarjoavien yritysten sivustoillaan esittelemiä referessejä. Hyvin tehty työ puhuu usein internetissä puolestaan, samoin huonosti tehty.

Hakukoneoptimointi

Hakukoneoptimoinnilla tähdätään siihen, että hakukoneet löytäisivät sivuston helposti ja listaisivat sivuston mahdollisimman ylös hakutuloksissaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sivusto pyritään nostamaan esimerkiksi Googlen ensimmäisellä sivulle. Tämä parantaa sivuston mahdollisuuksia tulla kuluttajien klikkaamaksi. Hakukoneoptimointi on tärkeä työkalu, jota voidaan hyödyntää sivustolla monilla eri tavoilla. Kannattaa siis ottaa selvää, miten harkitsemasi ylläpitopalvelu hallitsee hakukoneoptimoinnin ja miten he aikovat sitä sivuston ylläpidossa käyttää hyödykseen.

Sosiaalinen media

Sosiaalinen media

Kotisivuja tehtäessä kannattaa huomioida myös mahdollisten sosiaalisen median tilien käyttö. Sivustolle pitää näitä varten asentaa omat painikkeensa. Tällaisen painikkeen avulla sivustolla vierailija voi esimerkiksi helposti jakaa vaikkapa blogikirjoituksesi Facebook-seinällään. Ketteryys on internetissä kaiken A ja O. Kysy siis rohkeasti ylläpitopalvelulta, miten he aikovat tehdä kotisivuistasi sosiaalisen median käytön kannalta toimivat.

Turvallisuus

Lopuksi kannattaa aina varmistaa internet-sivujen turvallisuudesta huolehtiminen. Monesti suljetun lähdekoodin sivustojen ajatellaan olevan avointa turvallisempia. Sivuston turvallisuudesta huolehtimiseen kuuluu myös esimerkiksi ohjelmiston asianmukainen päivittäminen sekä varmuuskopiointi. Näitä asioita ei kannata koskaan sivuuttaa keskusteltaessa ylläpitopalveluita tarjoavan tahon kanssa.

Huomiota kannattaa yllä mainittujen asioiden lisäksi kiinnittää myös sivujen mobiiliversioon. Kuten artikkelin alussa mainittiin, internetissä surffailu mobiililaitteilla on kasvanut jatkuvasti. Näin ollen sivuston tulee istua myös mobiiliin. Pelkkä tietokoneella toimiva kotisivu ei enää nykypäivänä riitä. Mikään ei nimittäin ole turhauttavampaa kuin huonosti puhelimessa toimiva sivusto. Tämä karkottaa yrityksestä kiinnostuneet helposti tiehensä.

Avoimen lähdekoodin palvelujen hyödyt

Suurin osa Internetiin kytketyistä palvelinkoneista toimii nykyään vapaan lähdekoodin varassa toimivilla käyttöjärjestelmillä. Yleisin vapaan lähdekoodin järjestelmä on nykyään suomalaiset sukujuuret omaava Linux. Muita vastaavia järjestelmiä on esimerkiksi FreeBSD. Avoimen koodin käyttöjärjestelmät perustuvat useimmiten 1960-luvun lopulla kehitettyyn UNIX-ympäristöön.

Linux

Linux-nimellä viitataan yleensä kokonaisiin jakelupaketteihin (Distro tai Distribution), jotka sisältävät kaiken oleellisen tietokoneen peruskäyttöön. Varsinaisesti Linux tarkoittaa kuitenkin Linus Torvaldin vuonna 1991 kehittämää Linux-käyttöjärjestelmäydintä. Muu osa ohjelmistoa on muiden kehittäjien suunnitelmia. Suurin osa jakelupaketeista on levityksessä maksutta, mutta on olemassa myös kaupallisia jakelupaketteja. Toinen tapa jolla jakeluita kehittävät yhtiöt tai yhteisöt rahoittavat toimintaa on kaupallisen tuen myyminen suurasiakkaille. Toisaalta suuri osa jakeluista pysyy hengissä vapaaehtoisten lahjoitusten avulla. Sama koskee jakelupakettien sisältämiä ohjelmia. Pakettien sisältämät ohjelmat eivät yleensä ole jakelijoiden suunnittelemia eikä aina edes virallisesti tukemia.

Palvelinkoneissa kenties yleisimmin käytetty jakelupaketti on Debian. Työpöytäkoneilla suosittuja jakelupaketteja ovat Debianista kehitetty Ubuntu ja siitä erikseen muokattu Mint. Muita tunnettuja jakeluita on nykyään kaupallinen Red Hat ja sen vapaa jakeluversio Fedora sekä OpenSUSE.

Työpöydällä koneessa on jokin ikkunointisovellus, X Window System. Ikkunointijärjestelmiä on useita, uusille ja uudehkoille sopivat Gnome ja KDE sekä kevyille, yli kymmenkin vuotta vanhoille koneille tarkoitettuja Xfce ja LXDE-työpöytäympäristöjä. Palvelinkoneista ikkunointiympäristö jätetään yleensä turhana pois ja konetta komennetaan suoraan komentoriviltä tai esimerkiksi WWW-palvelimen välityksellä.

Linux-ydin soveltuu laitteeseen kuin laitteeseen. Maailman tehokkaimmat supertietokoneet toimivat Linux-järjestelmällä. Laitekavalkadi jatkuu palveinkoneiden ja lähinnä harrastajien työasemien kautta lähes joka toisen taskuun. Googlen Android on rakennettu Linux-ytimen päälle.

Linux-logo

Miksi avoin järjestelmä?

Tärkein syy suosia avointa koodia on sen turvallisuus. Voisi kysyä miten koodia johon kuka vain voi puuttua voi sanoa turvalliseksi. Kuta tahansahan voi tehdä sille mitä tahansa. Juuri siksi. Kaikissa järjestelmissä, myös kaupallisissa ja suljetuissa järjestelmissä, haavoittuvuudet huomaa yleensä joku muu kuin kehittäjä. Avoimen koodin julkaisu on parhaimmillaan korjattuna levityksessä tunneissa haavoittuvuuden julkaisusta. Kaupallisella puolella (yleensä tarkoittaen MS Windowsia) ei ole mitenkään tavatonta että saamme lukea puolikin vuotta tunnetun haavoittuvuuden tultua korjatuksi.

Linux-järjestelmää voidaan pitää myös virusvapaana. Viimeistään 2004 julkaistu Ubuntu alkoi saada jonkin verran jalansijaa myös palvelinympäristöjen ja harrastajien ulkopuolella. Vakavasti otettavaa virusvaaraa ei edelleenkään ole. Yksi syy on, että Linuxit eivät kiinnosta virusten tekijöitä koska suurta massaa ei kuitenkaan ole läheskään niin paljon kuin Win-koneita. (Samasta syystä suljettu ja kaupallinen MacOS on saanut olla suhteellisen rauhassa.) Toisaalta alusta asti verkkokäyttöön suunniteltu järjestelmä on luonnostaan turvallinen. Jakeluissa on tarjolla erilaisia torjuntaohjelmia. Yleensä kyse on kuitenkin postipalvelimen liitännäisestä, joka skannailee ja tarvittaessa poistaa saastuneita sähköpostiviestejä.

Voiko sillä tehdä mitään?

Kyllä voi. Linux-järjestelmä sopii lähes kaikille työpöydille. Perustoimisto-ohjelmisto LibreOffice ei häpeä lainkaan Microsoftin Office-paketille. Oikolukukin löytyy, myös suomeksi. Voikko-ohjelmisto tukee kaikkia tärkeimpiä toimisto- ja verkko-ohjelmia. Paketinhallinnasta löytyy useimmiten täysin ilmaisia ohjelmia musiikin tekemiseen ja videonauhojen koostamiseen. Kuvankäsittelyssä Gimp pystyy lähes samaan kuin Photo Shop, kunhan ohjelmaa opettelee käyttämään. Digitaaliseen piirtämiseenkin löytyy hyviä työkaluja. Verkkokäytössä tarjolla on nykyään monien Win-käyttäjienkin suosimat Mozillan kehittämät Firefox- ja Thunderbird-ohjemat.

Pelaamiseen avoimet järjestelmät eivät juuri sovellu. Tai soveltuisi jos joku ohjelmoisi niille pelejä. Sovellusvalikoimista löytyy toki ajanviitteeksi pieniä pelisovelluksia, mutta ei suuria. Koska peliteollisuus yleensä tahtoo saada ohjelmistaan taloudellista hyötyä, avoimen koodin maailma sopii heille huonosti. Linux-järjestelmään on asennettavissa Wine-rajapinta jota kautta Windows-ohjelmia voi yrittää ajaa. Rajapinta toimii joskus ja toisinaan ei.

Avoin, vapaa vai ilmainen

Avoin lähdekoodi ei välttämättä tarkoita ilmaisuutta, vaikka se sitä yleensä onkin. Kuka tahansa voi ottaa avoimen koodin, muokata sitä vähän ja asettaa tuotteensa kaupalliseen jakeluun. Lähdekoodi on kuitenkin pidettävä edelleen avoimena eli vapaana kaikkien tarkasteltavaksi, ja edelleen muokattavaksi. Yleisimmin vapaan lähdekoodin jakelussa noudatetaan GPL-lisenssin ehtoja. (GPL= GNU General Public License) Toisaalta suljetun lähdekoodin ohjelma voi olla satavilla maksutta.