Avoimen lähdekoodin palvelujen hyödyt

Suurin osa Internetiin kytketyistä palvelinkoneista toimii nykyään vapaan lähdekoodin varassa toimivilla käyttöjärjestelmillä. Yleisin vapaan lähdekoodin järjestelmä on nykyään suomalaiset sukujuuret omaava Linux. Muita vastaavia järjestelmiä on esimerkiksi FreeBSD. Avoimen koodin käyttöjärjestelmät perustuvat useimmiten 1960-luvun lopulla kehitettyyn UNIX-ympäristöön.

Linux

Linux-nimellä viitataan yleensä kokonaisiin jakelupaketteihin (Distro tai Distribution), jotka sisältävät kaiken oleellisen tietokoneen peruskäyttöön. Varsinaisesti Linux tarkoittaa kuitenkin Linus Torvaldin vuonna 1991 kehittämää Linux-käyttöjärjestelmäydintä. Muu osa ohjelmistoa on muiden kehittäjien suunnitelmia. Suurin osa jakelupaketeista on levityksessä maksutta, mutta on olemassa myös kaupallisia jakelupaketteja. Toinen tapa jolla jakeluita kehittävät yhtiöt tai yhteisöt rahoittavat toimintaa on kaupallisen tuen myyminen suurasiakkaille. Toisaalta suuri osa jakeluista pysyy hengissä vapaaehtoisten lahjoitusten avulla. Sama koskee jakelupakettien sisältämiä ohjelmia. Pakettien sisältämät ohjelmat eivät yleensä ole jakelijoiden suunnittelemia eikä aina edes virallisesti tukemia.

Palvelinkoneissa kenties yleisimmin käytetty jakelupaketti on Debian. Työpöytäkoneilla suosittuja jakelupaketteja ovat Debianista kehitetty Ubuntu ja siitä erikseen muokattu Mint. Muita tunnettuja jakeluita on nykyään kaupallinen Red Hat ja sen vapaa jakeluversio Fedora sekä OpenSUSE.

Työpöydällä koneessa on jokin ikkunointisovellus, X Window System. Ikkunointijärjestelmiä on useita, uusille ja uudehkoille sopivat Gnome ja KDE sekä kevyille, yli kymmenkin vuotta vanhoille koneille tarkoitettuja Xfce ja LXDE-työpöytäympäristöjä. Palvelinkoneista ikkunointiympäristö jätetään yleensä turhana pois ja konetta komennetaan suoraan komentoriviltä tai esimerkiksi WWW-palvelimen välityksellä.

Linux-ydin soveltuu laitteeseen kuin laitteeseen. Maailman tehokkaimmat supertietokoneet toimivat Linux-järjestelmällä. Laitekavalkadi jatkuu palveinkoneiden ja lähinnä harrastajien työasemien kautta lähes joka toisen taskuun. Googlen Android on rakennettu Linux-ytimen päälle.

Linux-logo

Miksi avoin järjestelmä?

Tärkein syy suosia avointa koodia on sen turvallisuus. Voisi kysyä miten koodia johon kuka vain voi puuttua voi sanoa turvalliseksi. Kuta tahansahan voi tehdä sille mitä tahansa. Juuri siksi. Kaikissa järjestelmissä, myös kaupallisissa ja suljetuissa järjestelmissä, haavoittuvuudet huomaa yleensä joku muu kuin kehittäjä. Avoimen koodin julkaisu on parhaimmillaan korjattuna levityksessä tunneissa haavoittuvuuden julkaisusta. Kaupallisella puolella (yleensä tarkoittaen MS Windowsia) ei ole mitenkään tavatonta että saamme lukea puolikin vuotta tunnetun haavoittuvuuden tultua korjatuksi.

Linux-järjestelmää voidaan pitää myös virusvapaana. Viimeistään 2004 julkaistu Ubuntu alkoi saada jonkin verran jalansijaa myös palvelinympäristöjen ja harrastajien ulkopuolella. Vakavasti otettavaa virusvaaraa ei edelleenkään ole. Yksi syy on, että Linuxit eivät kiinnosta virusten tekijöitä koska suurta massaa ei kuitenkaan ole läheskään niin paljon kuin Win-koneita. (Samasta syystä suljettu ja kaupallinen MacOS on saanut olla suhteellisen rauhassa.) Toisaalta alusta asti verkkokäyttöön suunniteltu järjestelmä on luonnostaan turvallinen. Jakeluissa on tarjolla erilaisia torjuntaohjelmia. Yleensä kyse on kuitenkin postipalvelimen liitännäisestä, joka skannailee ja tarvittaessa poistaa saastuneita sähköpostiviestejä.

Voiko sillä tehdä mitään?

Kyllä voi. Linux-järjestelmä sopii lähes kaikille työpöydille. Perustoimisto-ohjelmisto LibreOffice ei häpeä lainkaan Microsoftin Office-paketille. Oikolukukin löytyy, myös suomeksi. Voikko-ohjelmisto tukee kaikkia tärkeimpiä toimisto- ja verkko-ohjelmia. Paketinhallinnasta löytyy useimmiten täysin ilmaisia ohjelmia musiikin tekemiseen ja videonauhojen koostamiseen. Kuvankäsittelyssä Gimp pystyy lähes samaan kuin Photo Shop, kunhan ohjelmaa opettelee käyttämään. Digitaaliseen piirtämiseenkin löytyy hyviä työkaluja. Verkkokäytössä tarjolla on nykyään monien Win-käyttäjienkin suosimat Mozillan kehittämät Firefox- ja Thunderbird-ohjemat.

Pelaamiseen avoimet järjestelmät eivät juuri sovellu. Tai soveltuisi jos joku ohjelmoisi niille pelejä. Sovellusvalikoimista löytyy toki ajanviitteeksi pieniä pelisovelluksia, mutta ei suuria. Koska peliteollisuus yleensä tahtoo saada ohjelmistaan taloudellista hyötyä, avoimen koodin maailma sopii heille huonosti. Linux-järjestelmään on asennettavissa Wine-rajapinta jota kautta Windows-ohjelmia voi yrittää ajaa. Rajapinta toimii joskus ja toisinaan ei.

Avoin, vapaa vai ilmainen

Avoin lähdekoodi ei välttämättä tarkoita ilmaisuutta, vaikka se sitä yleensä onkin. Kuka tahansa voi ottaa avoimen koodin, muokata sitä vähän ja asettaa tuotteensa kaupalliseen jakeluun. Lähdekoodi on kuitenkin pidettävä edelleen avoimena eli vapaana kaikkien tarkasteltavaksi, ja edelleen muokattavaksi. Yleisimmin vapaan lähdekoodin jakelussa noudatetaan GPL-lisenssin ehtoja. (GPL= GNU General Public License) Toisaalta suljetun lähdekoodin ohjelma voi olla satavilla maksutta.